Esihenkilö vai esimies, onko sillä väliä?

23.11.2021
Maarit Kaltio

Agenssissa on useita valmennusryhmiä, joissa osallistujat tulevat eri organisaatioista. Olen valmentajana huomannut pienen tunnustelu- ja epämukavuusvaiheen, kun alussa toisilleen tuntemattomat osallistujat miettivät, mitkä ovat korrekteja termejä, kun johtamisesta ja johdettavista puhutaan.

”Alainen” tuntuu jo aivan kielletyltä sanalta. Ihmiset saattavat suorastaan vääntelehtiä tuoleissaan, jos esim. työelämän lainsäädäntöä käsiteltäessä joku sanoo ”johto – alaiset”. Kollega, tiimin jäsen tai työntekijä eivät aiheuta näkyviä reaktioita, ne tuntuvat neutraaleilta puhekielessä ja häivyttävät tarpeetonta hierarkiaa silloin, kun sitä ei olekaan syytä tuoda esille.

Vielä enemmän vääntelehtimistä on tuottanut esimies – esihenkilö sanoituksen valinta. Oman kokemukseni mukaan esimies oli vielä pari vuotta sitten valtatermi, mutta esihenkilö suorastaan räjäyttää itselleen tilaa todella nopeasti. Yhä useammat organisaatiot linjaavat puhuvansa jatkossa esihenkilöistä, muuttavat kirjalliset dokumenttinsa tämän mukaisiksi ja viestivät asiasta myös organisaation ulkopuolelle.

Hetken aikaa sitten esimiehen muuntaminen puheessa esihenkilöksi vaati aktiivista muistamista, nyt yhä useampi käyttää esihenkilöä täysin luontevasti.

Mitä väliä tällä sitten on? Miksi vanhat, käyttökelpoiset ja ymmärrettävät sanat pitää muuttaa inklusiivisemmiksi?

Olen itse sitä ikäluokkaa, joka on kasvanut esimiesten, lakimiesten, asiamiesten, palomiesten ja poliisimiesten aikakautena. Olen varhaisesta lapsuudesta asti oppinut sanat ei-kirjaimellisesti, ei ”miehinä”, vaan kokonaisena sanana tarkoittamaan tiettyä ammattia tai asemaa.

Vai onko näin?

Muokkaako käyttämämme kieli kuitenkin mielikuviamme tietyistä ammateista?

Minkälainen ihminen sinulle tulee mieleen, kun kuulet sanan johtaja tai toimitusjohtaja? Entä sanasta aulaemäntä?

Sanana esimerkiksi lehtimies, jota aiemmin pidettiin neutraalina tapana kuvata toimittajaa tai journalistia, on nykypäivänä jo ihan hassu. Ehkäpä näin on käymässä muillekin mies-päätteisille ammattinimikkeille.

Mikä sanoitus sinulla on käytössäsi nyt? Onko sitä tarpeen muuttaa? Mihin mahdollinen muutos tai muuttamattomuus sinua vie?


Picture of Jon Tyson from Unsplash

Kirjoittaja

Maarit Kaltio

Maarit Kaltio

Kirjoittaja on johtamisen kehittämisen ohella intohimoisen kiinnostunut yhteiskunnasta, ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta ja päätöksenteosta. Kirjoittajan sydän sykki myös rakenteiden ja normien tutkimiselle ja kyseenalaistamiselle.

Agenssin palvelu

Itsensä ja muiden johtamisen kehittäminen

Organisaation yhteisen suunnan ja kulttuurin kirkastaminen

Oletko sinä oman työurasi ohjaksissa?

Ville MalmivaaraVille Malmivaara 27.9.2023 — Mikä saa meidät pysymään, mikä lähtemään? Onko unelmille sijaa hektisessä työelämässä? Mikä meitä motivoi pohjimmiltaan? Minkälaista työelämää haluamme Agenssissa olla rakentamassa yhdessä asiakkaidemme kanssa?

Johtamisen paradoksit – tasapainoilua johtamisolosuhteiden ristipaineessa

Tarja Pudas-JounilaTarja Pudas-Jounila 4.5.2023 — Mitä on oikeanlainen ja hyvä johtaminen? Voiko sitä yksiselitteisesti määritellä, kun odotukset, olosuhteet, käsiteltävät asiat ja johdettavat ihmiset vaikuttavat johtamistapaan? Miten johtaja pystyy tolkkupäisesti luovimaan ja toimimaan niin, että kaikki (omistajat, asiakkaat, yhteistyökumppanit, henkilöstö ja keitä heitä nyt onkaan) ovat johtamistekoihin tyytyväisiä?

Mikä ihmeen vaikuttava johtaminen?

Maarit KaltioMaarit Kaltio 10.2.2023 — Vaikuttaminen on politiikan ja edunvalvonnan arkipäivää. Mutta mitä tarkoittaa vaikuttava johtaminen työelämässä johtajan ja johdettavien kannalta? Agenssin Maarit rakentaa siltoja politiikan ja lobbaamisen maailman sekä ihmisten johtamisen välille. Kaikissa näissä on kuitenkin tavoitteena saada ihmiset mukaan ja toimimaan samaan suuntaan.