Esihenkilö vai esimies, onko sillä väliä?
Agenssissa on useita valmennusryhmiä, joissa osallistujat tulevat eri organisaatioista. Olen valmentajana huomannut pienen tunnustelu- ja epämukavuusvaiheen, kun alussa toisilleen tuntemattomat osallistujat miettivät, mitkä ovat korrekteja termejä, kun johtamisesta ja johdettavista puhutaan.
”Alainen” tuntuu jo aivan kielletyltä sanalta. Ihmiset saattavat suorastaan vääntelehtiä tuoleissaan, jos esim. työelämän lainsäädäntöä käsiteltäessä joku sanoo ”johto – alaiset”. Kollega, tiimin jäsen tai työntekijä eivät aiheuta näkyviä reaktioita, ne tuntuvat neutraaleilta puhekielessä ja häivyttävät tarpeetonta hierarkiaa silloin, kun sitä ei olekaan syytä tuoda esille.
Vielä enemmän vääntelehtimistä on tuottanut esimies – esihenkilö sanoituksen valinta. Oman kokemukseni mukaan esimies oli vielä pari vuotta sitten valtatermi, mutta esihenkilö suorastaan räjäyttää itselleen tilaa todella nopeasti. Yhä useammat organisaatiot linjaavat puhuvansa jatkossa esihenkilöistä, muuttavat kirjalliset dokumenttinsa tämän mukaisiksi ja viestivät asiasta myös organisaation ulkopuolelle.
Hetken aikaa sitten esimiehen muuntaminen puheessa esihenkilöksi vaati aktiivista muistamista, nyt yhä useampi käyttää esihenkilöä täysin luontevasti.
Mitä väliä tällä sitten on? Miksi vanhat, käyttökelpoiset ja ymmärrettävät sanat pitää muuttaa inklusiivisemmiksi?
Olen itse sitä ikäluokkaa, joka on kasvanut esimiesten, lakimiesten, asiamiesten, palomiesten ja poliisimiesten aikakautena. Olen varhaisesta lapsuudesta asti oppinut sanat ei-kirjaimellisesti, ei ”miehinä”, vaan kokonaisena sanana tarkoittamaan tiettyä ammattia tai asemaa.
Vai onko näin?
Muokkaako käyttämämme kieli kuitenkin mielikuviamme tietyistä ammateista?
Minkälainen ihminen sinulle tulee mieleen, kun kuulet sanan johtaja tai toimitusjohtaja? Entä sanasta aulaemäntä?
Sanana esimerkiksi lehtimies, jota aiemmin pidettiin neutraalina tapana kuvata toimittajaa tai journalistia, on nykypäivänä jo ihan hassu. Ehkäpä näin on käymässä muillekin mies-päätteisille ammattinimikkeille.
Mikä sanoitus sinulla on käytössäsi nyt? Onko sitä tarpeen muuttaa? Mihin mahdollinen muutos tai muuttamattomuus sinua vie?
Picture of Jon Tyson from Unsplash
Kirjoittaja
Maarit Kaltio
Kirjoittaja on johtamisen kehittämisen ohella intohimoisen kiinnostunut yhteiskunnasta, ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta ja päätöksenteosta. Kirjoittajan sydän sykki myös rakenteiden ja normien tutkimiselle ja kyseenalaistamiselle.
Agenssin palvelu
Itsensä ja muiden johtamisen kehittäminen
Organisaation yhteisen suunnan ja kulttuurin kirkastaminen
Keisarin uudet vaatteet – millainen peili sinä olet työkavereillesi?
— Tunnet ehkä tarinan keisarista, jota vaatturit huijaavat ajatuksella, että hänen uusien vaatteidensa kangas on näkyvä vain älymystölle. Vaikka keisari ei edes itse näe kudottua kangasta, muut hänen ympärillään tarjoavat toivotun peilikuvan ihastellen sitä vuolaasti (vaikkeivät hekään sitä näe). Tähän ympäriltä tarjottuun peiliin luottaen keisari uskoo olevansa lopulta puettu isolla rahalla ja kalleimmalla kullalla ostettuun hienoimmasta silkistä kudottuun kankaaseen. Miten ihmeessä tämä hassu satu liittyy työelämään ja työyhteisössä toimimiseen? Työtoveruuteen?
Kun kaikki on hyvin – ja jotain silti puuttuu
— Kaikki on niin hyvin. On työpaikka, perhesuhteet kunnossa, ystäviäkin on ja terveyskin riittävän hyvä – ei mitään isompaa kremppaa. Silti olo on valju ja usein on tunne, että jokin ei täsmää. Jotain puuttuu, mutta mitä?
Miten motivaatio ja avoin vuorovaikutus liittyvät yhteen?
— Johtava konsulttimme Maarit oli valmentamassa jo valmiiksi erittäin motivoitunutta asiakasta motivaatiosta. Mistä saada se pieni lisä, kun tilanne on jo hyvä? Avoimesta ja rehellisestä vuorovaikutuksesta, väitämme.