Johtamisen paradoksit – tasapainoilua johtamisolosuhteiden ristipaineessa
Mitä on oikeanlainen ja hyvä johtaminen? Voiko sitä yksiselitteisesti määritellä, kun odotukset, olosuhteet, käsiteltävät asiat ja johdettavat ihmiset vaikuttavat johtamistapaan? Miten johtaja pystyy tolkkupäisesti luovimaan ja toimimaan niin, että kaikki (omistajat, asiakkaat, yhteistyökumppanit, henkilöstö ja keitä heitä nyt onkaan) ovat johtamistekoihin tyytyväisiä?
Jos johtajana haluaa onnistua, on ratkaistavia kysymyksiä johtamistyylistä lukemattomia. Ja useat niistä ovat täysin päinvastaisia ja ristiriitaisiakin, siis paradokseja. Tässä niistä muutamia:
- Milloin on hyvä pitää ohjat omissa käsissä ja milloin on parempi vain antaa asioiden tapahtua?
- Milloin käsken ja milloin valmennan?
- Milloin on hyvä toimia ja milloin on syytä pysähtyä reflektoimaan omaa toimintaa?
- Milloin on syytä olla nöyrä ja milloin uskoa itseensä järkkymättömästi?
- Milloin tärkeintä on huolehtia omasta ja muiden hyvinvoinnista ja milloin tehokkuus on ykkösprioriteetti?
- Milloin ylläpidän vakautta vai onko syytä uudistaa toimintaa rajustikin?
Miten johtajana voin tietää, mikä tapa toimia on kulloinkin järkevää valita? Kokemus varmasti auttaa. Johtamisopinnoistakin on hyötyä – ne antavat teoreettista ymmärrystä johtamisesta. Keskustelu kollegoiden kanssa antaa hyödyllistä vertaistukea ja luo mahdollisuuden oppi toisilta ja jakaa parhaita käytäntöjä johtamisesta erilaisissa tilanteissa ja olosuhteissa.
Koska johtaminen on myös vuorovaikutusta johtajan ja johdettavien välillä, johtamisessa onnistuminen ja oikean johtamistavan valinta on kiinni näistä molemmista osapuolista. Ovatko roolimme ja tehtävämme johtajana ja johdettavina selkeät itselle ja toiselle? Mitä odotuksia johdettavalla on johtajalle ja toisinpäin? Miten me selviämme hyvässä vuorovaikutuksessa ja yhteistyöllä kulloisestakin johtamistilanteesta? Mikä johtamistapa on syytä erilaisissa tilanteissa valita, jotta molemmat onnistuisimme ja saisimme toisen osapuolen loistamaan?
Sen lisäksi, että johtajana minulle kertyy johtamisesta koko ajan omakohtaista kokemusta, kouluttaudun ja haen vertaistukea, lienee tärkeää keskustella johtamisesta myös johdettavien kanssa – miten me yhdessä onnistuisimme? Oletteko te tällaista keskustelua käyneet? Olisiko sille nyt hyvä aika? Olisiko mahdollista selättää johtamisen paradoksit yhdessä?
Photo by Raimond Klavins on Unsplash
Kirjoittaja
Tarja Pudas-Jounila
Kirjoittaja lukee, laulaa ja maalaa intohimoisesti ja uskoo joukkojen ja osallistumisen voimaan. Kirjoitusvirheet ja mielipiteet ovat kirjoittajan omia.
Agenssin palvelu
Itsensä ja muiden johtamisen kehittäminen
Kun kaikki on hyvin – ja jotain silti puuttuu
— Kaikki on niin hyvin. On työpaikka, perhesuhteet kunnossa, ystäviäkin on ja terveyskin riittävän hyvä – ei mitään isompaa kremppaa. Silti olo on valju ja usein on tunne, että jokin ei täsmää. Jotain puuttuu, mutta mitä?
Miten motivaatio ja avoin vuorovaikutus liittyvät yhteen?
— Johtava konsulttimme Maarit oli valmentamassa jo valmiiksi erittäin motivoitunutta asiakasta motivaatiosta. Mistä saada se pieni lisä, kun tilanne on jo hyvä? Avoimesta ja rehellisestä vuorovaikutuksesta, väitämme.
Mikä minua väsyttää?
— Pakko myöntää, olen usein tosi väsynyt. Tokikin tiedän tähän ikään ehtineenä, että vaativa työ, yrittäjän arki ja pimeä syksy vaikuttavat siihen, miten voin ja jaksan. Aika ajoin koitan tarttua tähän aikuisten oikeasti ja keksiä tapoja olla jaksavampi ja virkeämpi, mutta kohta huomaan taas olevani samassa jamassa - minua väsyttää.