Mikä ihmeen vaikuttava johtaminen?

10.2.2023
Maarit Kaltio

Vaikuttaminen on politiikan ja edunvalvonnan arkipäivää. Mutta mitä tarkoittaa vaikuttava johtaminen työelämässä johtajan ja johdettavien kannalta? Agenssin Maarit rakentaa siltoja politiikan ja lobbaamisen maailman sekä ihmisten johtamisen välille. Kaikissa näissä on kuitenkin tavoitteena saada ihmiset mukaan ja toimimaan samaan suuntaan.

Politiikka, lobbaus, edunvalvonta – useimmat tuntuvat suhtautuvan näihin varauksellisesti, jotkut jopa vihamielisesti. Mutta onko mitään sellaista, mitä politiikan ja sulavasti käyttäytyvien lobbareiden maailmasta voisi oppia ihmisten johtamiseen liittyen? Kuulostaako kaukaiselta? Jopa naurettavalta? Tohdin kuitenkin väittää, että vastaus on kyllä!

Politiikka on jatkuvaa, hallittua konfliktia. Siinä maailmassa on normaalia, että erilaiset maailmankatsomukset, periaatteet, toimintatavat ja linjaukset kilpailevat keskenään, välillä rajustikin. Kiivaan poliittisen väittelyn jälkeen pahimmat pukarit saattavat hyvinkin mennä rentohenkiselle kahville keskenään. Se ei ole epäaitoa, koska politiikkaa ammatikseen tekevät tietävät, että kollegatkin ovat liikkeellä hyvin aikomuksin ja yrittävät oman näkemyksensä mukaisesti, omilla tavoillaan, rakentaa Suomesta ja maailmasta parempaa paikkaa.

Oppi 1: Kriittinen palaute ei mitätöi minua ihmisenä tai johtajana

Tärkeä politiikasta saatu oppi ihmisten johtamiseen on se, että erimielisyys, erilaiset näkemykset ja ajatuksiani tai toimintaani kritisoiva palaute eivät uhkaa minua ihmisenä, työkaverina tai johtajana. Ne ovat asioita, joihin kannattaa oppimisen ja vaikuttavuuden näkökulmista suhtautua uteliaasti, valmiina tarkastelemaan niitä lähempää.

Se, että epämiellyttävätkin asiat uskalletaan ottaa esiin ja niistä halutaan keskustella juuri minun kanssani, on itse asiassa luottamuksen osoitus.

Oppi 2: Muita ei kannata yrittää käännyttää pinoamalla faktaa faktan perään

Toinen politiikan oppi on se, että toiset eivät ole koskaan ”tyhmiä” tai ”eivät tajua”, vaan heillä on erittäin perustellut syyt ja monesti syvällisesti ja loppuun asti mietityt näkemykset siitä, mitä ja miten pitäisi tehdä. Ne vain sattuvat eroamaan minun näkemyksistäni. Näissä tilanteissa mikään tilastojen, lukujen, perustelujen ja yhä tarkempien faktojen tuputtaminen vaikuttamisen keinona ei auta.

Kun näin on, miten sitten rakennetaan yhteistyötä ja ylipäänsä päästään yhdessä johonkin tavoiteltuun suuntaan?

Jos ja kun eri näkemyksiä on, saattaa tilanne helposti lipsahtaa win – lose asetelmaksi, etenkin, kun aivomme on ohjelmoitu tunnistamaan uhkia, keskittymisemme siirtyy niihin ja ihmisluonto haluaa päästä tilanteesta nopeasti pois, tavalla tai toisella. Johtajan toiminnassa tämä voi näkyä esimerkiksi linjauksena ”tämä asia on nyt vaan näin, koska tämä on meidän strategian mukaista”. Toinen on jyrätty oman muodollisen aseman turvin.

Vaikuttavan johtamisen näkökulmasta parempi tapa on pyrkiä vastustamaan uhkaavaan tilanteeseen liittyviä impulsseja ja keskittyä siihen, mikä meitä yhdistää. Mikä on asia, josta olemme samaa mieltä? Mitkä asiat ovat hyvin ja sujuvat jo nyt – mitä ei tarvitse muuttaa? Entä mikä on se iso tavoite, jota kohti molemmat haluamme kulkea pidemmällä aikavälillä?

Kun nämä ovat tiedossa, on mahdollisuus rauhoittuneina katsoa, mistä löytyy yhteinen, joskus kapea polku, ja mitä konkreettisia, oikeaan suuntaan vieviä toimia sovimme yhdessä tekevämme.

Oppi 3: Kuuntele. Saat tietää enemmän.

Lobbari haluaa vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon, johon hänellä ei ole pääsyä eikä muodollista valtaa. Tämä tapahtuu varmistamalla, että omat tavoitteet tuottavat hyvää muillekin, argumentit ja perustelut ovat vakuuttavia, verkostot ovat laajat ja lobbauksen kohteet pystyvät luottamaan, että annetut tiedot ja näkemykset ovat asiallisesti oikein. Lobattavien pitää tietää, kuka haluaa vaikuttaa ja miksi. Lobbarin pitää tietää, mitä itse kukin poliittinen toimija tavoittelee ja haluaa.

Ihmisten johtajana työelämässä ollaan samalla lailla toisinaan tilanteessa, jossa muodollista valtaa ei ole tai esimerkiksi asiantuntijoita johdettaessa direktio-oikeutta ja ”määräämistä” ei haluta käyttää, koska se voisi vaikuttaa motivaatiota ja tuloksia heikentävästi.

Miten ihmiset saadaan sitten mukaan ja tekemään haluttuja asioita?

Kerro, mitä tavoittelet ja miksi. Varmista, että olet sanoittanut ääneen, miten asiat näet ja mitä päässäsi liikkuu – johdettavasi eivät ole ajatuksenlukijoita. Ole luotettava, ole johdonmukainen, johda itseäsi niin, että saavutat tuloksia. Tällaiseen kelkkaan muutkin haluavat tulla mukaan.

Raivaa määrätietoisesti tilaa johdettavillesi. Kuuntele, astu välillä taka-alalle, vaikka johtajana sinulla on oikeus (ja ehkä tapakin?) olla paljon äänessä. Kuuntelemalla saat tietää, mitä ja miten johdettavasi ajattelevat. Tieto on valtaa, jota voi käyttää kaikkien hyväksi.

Lisää pohdintaa aiheesta löytyy myös tästä videosta

Katso Maaritin video täältä

Photo by Markus Winkler on Unsplash

Kirjoittaja

Maarit Kaltio

Maarit Kaltio

Kirjoittaja on johtamisen kehittämisen ohella intohimoisen kiinnostunut yhteiskunnasta, ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta ja päätöksenteosta. Kirjoittajan sydän sykki myös rakenteiden ja normien tutkimiselle ja kyseenalaistamiselle.

Agenssin palvelu

Itsensä ja muiden johtamisen kehittäminen

Mikä minua väsyttää?

Tarja Pudas-JounilaTarja Pudas-Jounila 11.12.2023 — Pakko myöntää, olen usein tosi väsynyt. Tokikin tiedän tähän ikään ehtineenä, että vaativa työ, yrittäjän arki ja pimeä syksy vaikuttavat siihen, miten voin ja jaksan. Aika ajoin koitan tarttua tähän aikuisten oikeasti ja keksiä tapoja olla jaksavampi ja virkeämpi, mutta kohta huomaan taas olevani samassa jamassa - minua väsyttää.

Oletko sinä oman työurasi ohjaksissa?

Ville MalmivaaraVille Malmivaara 27.9.2023 — Mikä saa meidät pysymään, mikä lähtemään? Onko unelmille sijaa hektisessä työelämässä? Mikä meitä motivoi pohjimmiltaan? Minkälaista työelämää haluamme Agenssissa olla rakentamassa yhdessä asiakkaidemme kanssa?

Johtamisen paradoksit – tasapainoilua johtamisolosuhteiden ristipaineessa

Tarja Pudas-JounilaTarja Pudas-Jounila 4.5.2023 — Mitä on oikeanlainen ja hyvä johtaminen? Voiko sitä yksiselitteisesti määritellä, kun odotukset, olosuhteet, käsiteltävät asiat ja johdettavat ihmiset vaikuttavat johtamistapaan? Miten johtaja pystyy tolkkupäisesti luovimaan ja toimimaan niin, että kaikki (omistajat, asiakkaat, yhteistyökumppanit, henkilöstö ja keitä heitä nyt onkaan) ovat johtamistekoihin tyytyväisiä?