Muutoskätilön puheenvuoro: tuloksekkaampien tilaisuuksien aika on nyt
Täytyy myöntää, että olen tullut melko kriittiseksi erilaisten tilaisuuksien, kokouksien ja palaverien suhteen. Suurin syy on tietysti sillä, että arkeni nykyään pyörii ihmisten ja ryhmien toimintaan vaikuttamisen parissa. Minulla on jo vyön alla melkoinen kasa kokemusta siitä, mikä toimii ja mikä ei.
Täytyy myöntää, että olen tullut melko kriittiseksi erilaisten tilaisuuksien, kokouksien ja palaverien suhteen. Suurin syy on tietysti sillä, että arkeni nykyään pyörii ihmisten ja ryhmien toimintaan vaikuttamisen parissa.
Minulla on jo vyön alla melkoinen kasa kokemusta siitä, mikä toimii ja mikä ei. Niinpä saan näppylöitä siitä laiskuudesta ja löysyydestä, jolla tämän maan yritysten ja organisaatioiden erilaisia tilaisuuksia vedetään. Aivan karmeaa on, että oikeasti edelleen myös luullaan, että ei ole muita vaihtoehtoja. Ja tämä pätee oli kyseessä sitten mainostoimisto, järjestö tai valtion virasto. Pelihousuistani ei enää ole paljon jäljellä, ne ratkeavat joka kerran, kun tuollaista tunnistan ja sisäinen ääneni kiljuu, kun löydän itseni pöydän äärestä pönöttämästä. On vuosi 2016, eli HALOOOOOO nyt ihmiset!!!
Syy, miksi pönötätte pöydän ympärillä tilaisuudesta toiseen on (anteeksi vain) se, että te ette osaa muuta. Ei se, että se olisi tehokkain ja tuloksekkain mahdollinen tapa hoitaa asioita organisaatiossanne (tai missään organisaatiossa).
Käden ulottuvillanne on muita, parempia, tehokkaampia, tuottavampia tapoja tehdä. Sellaisia, jotka ruokkivat oppimista, jakamista, ideoita, parannuksia, muutosta. Sellaisia, jotka rakentavat yhteistyötä, luottamusta, jotka vastuuttavat ja aikaansaavat. Tämän luulisi olevan todellinen no-brainer, että pönötetäänkö vai tehtäisiinkö tästä eteenpäin ihan uudella tavalla?

Näinä sniiduina aikoina, kun iso osa kehittämisestä tehdään organisaation sisäisin voimin, tärkein mahdollinen taito, joka vaikuttaa monella tasolla organisaatiossa, on ratkaisukeskeinen osallistaminen. Se ei ole päämäärätöntä diskuteeraamista, vaan nimensä mukaista: konkreettista tavoitetta = lopputulosta kohti etenevää ryhmän viisautta hyödyntävää työskentelyä. Ja se on opittavissa, helposti jopa.
Osallistamisen taidoissa on hienoa se, että niiden opettelussa ei tarvitse miettiä organisaatiokaaviota tai hierarkiaa. Kunhan riittävän laaja joukko osallistuu taitojen hankkimiseen, ja ryhtyy toimimaan arjessa osallistaen, muuttaa se toimintaa myös laajemmin. Mahdollisuudet ovat rajattomat, enkä itse ole vielä löytänyt aluetta tai toimialaa, jossa osallistamisen taidoista olisi muuta kuin hyötyä. Tässä alla ei-tyhjentävä lista ilmiselvistä hyötyjistä:
- Johtajat, johtoryhmät, esimiehet
- Muutosjohtajat, muutosagentit
- Viestinnän ja markkinoinnin ammattilaiset
- Projektipäälliköt
- Luovan asiakastyön tekijät
- Suunnittelun ammattilaiset
- Sinä;)
Loppuhuutona päästän sisäisen ääneni kiljumaan viestinsä: hankkikaa organisaatioihinne ratkaisukeskeisen osallistamisen taitoja. Nyt. Te olette tarvinneet niitä jo kauan. Te hyödytte niistä saman tien. Puhumattakaan siitä, mitä toimintakulttuurissanne voikaan ajan yli tapahtua. UGH.
Kirjoittaja
Ilse Manner
Kirjoittaja rakastaa dokumentteja, pelkää hammaslääkäriä ja uskoo, että jos haluaa kehittää asioita, pitää kehittää ihmisiä. Niin kirjoitusvirheet kuin mielipiteet ovat kirjoittajan omia.
PS. Ilse on jo siirtynyt urallaan eteenpäin, mutta vahvat kirjoitukset elävät edelleen.
Agenssin palvelu
Organisaation yhteisen suunnan ja kulttuurin kirkastaminen
Mitä tehdä ennen kuin on kutsuttava ulkopuolinen sovittelija?
— Agenssin Maarit on yhdeltä ammatiltaan työyhteisösovittelija (kiitos Oulun yliopisto erinomaisesta ja käytännössä toimivaksi havaitusta koulutuksesta!) Tässä kirjoituksessaan Maarit antaa vinkkejä, miten työelämän vuorovaikutustilanteita voi saada avoimemmiksi, jotta ihmiset ymmärtäisivät paremmin toisiaan.
Mitä asiakkaamme meistä sanovat?
— Ilahduttava palaute kääntyy lupaukseksi mahdollistaa ilo, luovuus ja ihmisten välinen yhteistyö työelämässä jatkossakin.
Keisarin uudet vaatteet – millainen peili sinä olet työkavereillesi?
— Tunnet ehkä tarinan keisarista, jota vaatturit huijaavat ajatuksella, että hänen uusien vaatteidensa kangas on näkyvä vain älymystölle. Vaikka keisari ei edes itse näe kudottua kangasta, muut hänen ympärillään tarjoavat toivotun peilikuvan ihastellen sitä vuolaasti (vaikkeivät hekään sitä näe). Tähän ympäriltä tarjottuun peiliin luottaen keisari uskoo olevansa lopulta puettu isolla rahalla ja kalleimmalla kullalla ostettuun hienoimmasta silkistä kudottuun kankaaseen. Miten ihmeessä tämä hassu satu liittyy työelämään ja työyhteisössä toimimiseen? Työtoveruuteen?