Projektipäällikkö, olet johtajuuden ytimessä!
Lähden omassa ajattelussani pääsääntöisesti siitä, että johtaminen on mahdollistamista. Se tarkoittaa suomeksi sanottuna minulle tavoiteltujen tulosten saavuttamista ihmisten avulla ja heidän kauttaan. Parhaimmillaan se on kipinän sytyttämistä, inspiraation ruokkimista, kyvykkyyksien hyödyntämistä, merkityksellisyyden tunteen edesauttamista, luottamuksen ja tahdon synnyttämistä.
Sain eilen tilaisuuden keskustella johtajuudesta kahden kokeneen ja meritoituneen projektipäällikön kanssa. Olen myös nähnyt tämän ammattikunnan toiminnan haasteet puun ja kuoren välissä omakohtaisesti tässä työelämäni varrella. Jäin kuitenkin tämän inspiroivan keskustelun jälkeen tosissaan pohtimaan johtamisen arkea tilanteessa, jossa varsinainen johtamismandaatti eli natsat puuttuu.
Lähden omassa ajattelussani pääsääntöisesti siitä, että johtaminen on mahdollistamista. Se tarkoittaa suomeksi sanottuna minulle tavoiteltujen tulosten saavuttamista ihmisten avulla ja heidän kauttaan.
Parhaimmillaan se on kipinän sytyttämistä, inspiraation ruokkimista, kyvykkyyksien hyödyntämistä, merkityksellisyyden tunteen edesauttamista, luottamuksen ja tahdon synnyttämistä. Pahimmillaan taas epäarvostavaa käskyttämistä, ahdistavaa niskaan hengittämistä, painostavaa kyttäämistä ja kyynistymistä aikaansaavia kylmiä kohtaamisia.
Asemavalta vs. hyvä tyyppi
Eilinen kohtaaminen sai minut pohtimaan onko se, että jollain on valtaa viestivä titteli ja linjaorganisaation mukainen asema vallankäyttäjänä, kuitenkaan oikeutus sille, että tämä henkilö voi valita johtamiskäytäntönsä niin hyvässä kuin pahassa? Toisin päin käännettynä: jos asemaa ja mandaattia ei ole, onko ainoa johtajuuden kulmakivi mihin nojata se mahdollistajan = hyvän tyypin rooli?
Eli: Mikäli johtajana toimivalla ei ole asemaa johon nojata (ja jonka taakse tarvittaessa piiloutua), mitkä ovat hänen vaihtoehtonsa? Voiko hän kohdella ihmisiä kylmäkiskoisesti ja arvostamatta?
Kohtaamieni projektipäälliköiden mukaan hyvä projektipäällikkö laittaa itsensä todella likoon. Heidän asemansa on työnjohdollista, monimutkaista taiteilua erilaisten ristipaineiden aallokossa ilman valtatitteliä tai asemaa johon nojata. Lisäksi heillä on rajatut mahdollisuudet vaikuttaa oman työnsä onnistumista määrittäviin tekijöihin, kuten resurssien jakaminen ja pysyvyys, asiakkaille myyty mielikuva lopputuloksesta, rahavirta, työmäärät ja aikataulut. Heidän odotetaan kuitenkin saavan projektitiimin tuottamaan sen, mitä projektisopimukseen on kirjattu ja asiakkaalle on myyty.
Leadershipin ytimessä
Eli nythän päästään ajatukseen, että projektipäällikön roolissa ja tehtävässä ollaan leadershipin ytimessä. Miten aikaansaada projektitiimissä kipinä, sitoutuminen ja tahto tehdä säkenöivä lopputulos? Miten muuttaa ajatus ”minulle annettu projekti” muotoon ”meidän projekti, jonka onnistumiseen sitoudumme”?
Tullaan väistämättä vuorovaikutuksen ja ihmissuhdekyvykkyyksien äärelle. Väitän, että projektipäälliköiden työssä on yksinkertaisesti osattava (ja opittava) lukemaan ihmisiä paremmin kuin hyvin. On osattava lyhyessä ajassa muodostaa käsitys, mitä kukin projektitiimin yksilö tarvitsee voidakseen sitoutua ”meidän projektiimme” sekä samanaikaisesti aistittava mitä juuri tämä projektitiimi tarvitsee ryhmänä onnistuakseen.
Helppoa? Tuskin. Mahdollista? Näköjään, sen perusteella mitä eilen kuulin.
Onnistumisen keskiössä lepää projektipäälliköiden itsetuntemus, ihmissuhde- ja vuorovaikutuskyvyt, kohtaamisen taidot. Ei organisaation projektimalli, resurssointijärjestelmä tai muut vastaavat rakenteet. Ne luovat kehikon, projektipäällikön persoona synnyttää tuloksen eli tahdon jokaisessa projektitiimiläisessä sitoutua siihen, mitä projektin onnistuminen edellyttää.
Jos jäit miettimään, miten vahvistaa johtajuusominaisuuksia ja -kyvykkyyksiä oman organisaatiosi projektipäälliköissä ota yhteyttä, jutellaan lisää. Mulla on muutama ajatus.
Kuva: Staff360
Kirjoittaja
Paula Enström
Kirjoittaja rakastaa kouluratsastusta, on selvinnyt hengissä maratonilta ja uskoo konkretian voimaan kaikessa. Kirjoitusvirheet ja mielipiteet ovat kirjoittajan omia.
Agenssin palvelu
Itsensä ja muiden johtamisen kehittäminen
Mitä tehdä ennen kuin on kutsuttava ulkopuolinen sovittelija?
— Agenssin Maarit on yhdeltä ammatiltaan työyhteisösovittelija (kiitos Oulun yliopisto erinomaisesta ja käytännössä toimivaksi havaitusta koulutuksesta!) Tässä kirjoituksessaan Maarit antaa vinkkejä, miten työelämän vuorovaikutustilanteita voi saada avoimemmiksi, jotta ihmiset ymmärtäisivät paremmin toisiaan.
Mitä asiakkaamme meistä sanovat?
— Ilahduttava palaute kääntyy lupaukseksi mahdollistaa ilo, luovuus ja ihmisten välinen yhteistyö työelämässä jatkossakin.
Keisarin uudet vaatteet – millainen peili sinä olet työkavereillesi?
— Tunnet ehkä tarinan keisarista, jota vaatturit huijaavat ajatuksella, että hänen uusien vaatteidensa kangas on näkyvä vain älymystölle. Vaikka keisari ei edes itse näe kudottua kangasta, muut hänen ympärillään tarjoavat toivotun peilikuvan ihastellen sitä vuolaasti (vaikkeivät hekään sitä näe). Tähän ympäriltä tarjottuun peiliin luottaen keisari uskoo olevansa lopulta puettu isolla rahalla ja kalleimmalla kullalla ostettuun hienoimmasta silkistä kudottuun kankaaseen. Miten ihmeessä tämä hassu satu liittyy työelämään ja työyhteisössä toimimiseen? Työtoveruuteen?