Osallistamisen tulos: sitoutumista, vastuunottamista ja jopa innostumista. Mutta miten?
Uudenlainen työn maailma kolkuttelee ovelle. Merkityksellisyyden kokemus, sitoutuminen ja arvostus puhututtavat työn kontekstissa. Tuhannen taalan kysymys kuuluu, miten niitä luodaan? Osallistaminen toimintatapana vahvistaa kaikkia edellä mainittuja. Tässä muutama näkökulma aiheesseen Nenäpäivä-säätiön vieraskynäilynä.
Osallistaminen on toimintatapa, joka kokoaa yhteen osaamisen, taidot, ideat ja kokemukset yhteisien tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteistyössä ihmiset voivat tuottaa enemmän ja parempia lopputuloksia kuin mihin he yksin toimiessaan kykenisivät. Lisäksi syntyy erityistä yhteistä ymmärrystä ja omistajuutta tarkastelun kohteena olevaan aiheeseen. Tämä puolestaan mahdollistaa sitoutumisen, vastuunoton ja jopa innostumisen.
Osallistamista ei kuitenkaan synny niin, että vain tuodaan ihmisiä yhteen ja aletaan hommiin. Ensin täytyy tunnistaa tarpeet ja määritellä toiminnalle puitteet. Lisäksi tarvitaan selkeä tavoite ja yhteinen kirkas visio siitä, mitä halutaan saavuttaa, sekä missä hengessä toimitaan. Keskeistä on, ettei toimintatapoja rajata liikaa, vaan annetaan tilaa etsiä ja löytää. Onnistumisen salaisuus piilee hyvässä johtamisessa.
Menestyksen avaimet osallistamisesta
Nenäpäivä-säätiö uudisti kevään aikana johtamismallinsa. Kun toiminnanjohtaja Anu Rapeli otti yhteyttä ja kysyi, haluaisinko tulla mukaan kehittämään Nenäpäivä-säätiötä, kiinnostukseni heräsi välittömästi. Tämä oli ainutlaatuinen tilaisuus tutustua lähietäisyydeltä siihen, miten johdetaan kampanjaa, jossa yhdeksän vahvasti omalla sektorillaan toimivaa järjestöä saadaan toimimaan yhdessä menestyksekkäästi vuosi toisensa jälkeen yhteisen päämäärän, maailman lasten hyväksi.
Nenäpäivä täyttää hyvän osallistamisen elementit, sillä se on ulotettu koko säätiön toimintaan aina ylimmästä johdosta kumppaneihin saakka. Osallistamisen tuloksena näemme valtakunnallisen kampanjan, joka ulottuu ympäri Suomen lukemattomina hauskoina, innovatiivisina ja ennen kaikkea tuloksellisina Nenäpäivä-tempauksina tuottaen ilon ja onnistumisten kautta paljon hyvää maailman lapsille.
Kirjoittaja on Agenssi Oy:n toimitusjohtaja, valmentaja ja kehittämiskonsultti. Hänellä on yli 15 vuoden kokemus osaamisen ja organisaatioiden kehittämisestä. Agenssi Oy on toiminut 22 vuotta yhteistoiminnallisen kehittämisen, osallistavan muutostyön ja muutosjohtamisen parissa. Kanssamme viet muutoksen kuin muutoksen puheista ja PowerPointeista elävän elämän toiminnaksi ja osaksi päivittäisen työn arkea.
Mikä Nenäpäivän vieraskynä?
Nenäpäivän vieraskynässä Nenäpäivän tukijat ja tekijät kertovat ajankohtaisista, kiinnostavista aiheista vastuullisuuden ja hyväntekeväisyyden tiimoilta.
#nenäpäivä #vieraskynä
Kirjoittaja
Irma Hyvönen
Kirjoittaja on Agenssin ex toimitusjohtaja, valmentaja ja kehittämiskonsultti, joka on siirtynyt jo urallaan eteenpäin. Irman vahvat kirjoitukset elävät edelleen.
Agenssin palvelu
Organisaation yhteisen suunnan ja kulttuurin kirkastaminen
Miksi jokainen muutos alkaa EI:stä ja miten johtaa vastustusta?
— Organisaatioissa puhutaan toistuvasti muutoksesta ja muutoskyvykkyydestä, mutta paljon vähemmän siitä, miten muutos tuntuu. Silti juuri tunteet ratkaisevat, miten muutos lopulta onnistuu. Jokainen muutos alkaa samasta paikasta: EI:stä. Ensimmäinen reaktio on lähes aina torjunta ja vastustus. Silloinkin, kun muutos on järkevä, tarpeellinen ja jopa toivottu. Mitä enemmän annettuna muutos tulee, sitä enemmän se herättää vastustusta.
Mikä minua väsyttää?
— Pakko myöntää, olen usein tosi väsynyt. Tokikin tiedän tähän ikään ehtineenä, että vaativa työ, yrittäjän arki ja pimeä syksy vaikuttavat siihen, miten voin ja jaksan. Aika ajoin koitan tarttua tähän aikuisten oikeasti ja keksiä tapoja olla jaksavampi ja virkeämpi, mutta kohta huomaan taas olevani samassa jamassa - minua väsyttää.
Mitä tehdä ennen kuin on kutsuttava ulkopuolinen sovittelija?
— Agenssin Maarit on yhdeltä ammatiltaan työyhteisösovittelija (kiitos Oulun yliopisto erinomaisesta ja käytännössä toimivaksi havaitusta koulutuksesta!) Tässä kirjoituksessaan Maarit antaa vinkkejä, miten työelämän vuorovaikutustilanteita voi saada avoimemmiksi, jotta ihmiset ymmärtäisivät paremmin toisiaan.